Reipas Ruskamatka Iso-Syötteelle

Ruskamatkalla 15.-20.9.2024

Reippaat Retkeilijät suuntasivat tällä kertaa ruskamatkalle Oulun korkeudella olevaan Iso-Syötteen tunturikeskukseen ja kansallispuistoon. Saapuminen hotelliin oli mielenkiintoista, ulkona oli vahva sumu joka peitti kaikki näkymät totaalisesti. Itse hotelli löytyi sumun keskeltä hämyisenä näkynä. Huoeet saatuamme siirryimme yhteiselle illalliselle rvintolaan ja saimme todella maittavan monipuolisen aterian, sumu peitti edelleen näkymät hotellin ikkunoista.

Aamun valjetessa saimme ihailla erämaan kaltaisia tunturi ja järvimaisemia, sumu oli vihdoin alkanut hälventyä,  Hotellimme sijaitsi aivan tunturin huipulla ja maisemat oliva upeita. Tuntui kuin olisimme kaukana lapissa.

Hotelli tarjosi meille upeat puitteet, oli untuvapeitteet ja ihanat vuoteet, aamiainen oli tosihyvä, kylpylästä saimme nauttia ja illallinen oli maukas.

Ensimmäinen retkemme oli tutustua Iso-Syötteen laella kulkeviin luontopolkuihin ja näköalatorniin tunturin huipulla.

Seuraavaksi lähdimme linja-autolla kohti pohjoista, lähellä Rovaniemeä on yksi Suomen suurimmista koskista, Auttinköngäs, pudotuskorkeus 16 metriä.

Jääkauden aikana muodostunut valtava rotkolaakso ja Auttijoki virtasi siinä pohjalla. Teimme kävelyretken rotkon ja kanjonin reunoilla, riippusiltoja ja lukuisia portaita kulkien, laavulla paistoimme makkarat. Reitti ei todellakaan ollut helpoimmasta päästä, mutta me kaikki selvisimme siitä. Nautimme myös munkkikahvit viehättävässä savottakahvilassa.

Seuraavaa päivänä lähdimme kohti pohjoista. Ensin vierailimme Posiolla Anu Pentikin putiikissa, josta jatkoimme matkaa Riisitunturiin. Riisitunturi tarjosi meille n. 4km kierroksen. Paikka on sadunomainen kokemus, tunturin laella on peililampi ja maisemat ympärillä huikaisevat, silmiin kantamattomiin näkyy erämaata, järviä, lampia , tuntureita, suomaisemaa, ihminen tuntee itsensä pieneksi siellä.

Seuraavaksi tutustuimme Iso-Syötteen kansallispuistoon ja siellä Luontokeskukseen. Päivän retki suunnattiin noin 4 km pitkälle Naavaparran metsäreitille, joka oli ikivanhaa aarniometsää. Kohtasimme siellä myös karhun. Osa meistä kiersi myös haastavamman Teerivaaran kävelyreitin.

Yhteistä lauluiltaa vietimme hotellin auditoriossa, Heikki Okko taitavana hanuristina säesti meidän laulajien toiveiden mukaiset musiikkikappaleet.

Vennon linja-auto oli meillä kulkupelinä ja Petri Turku ja Antero Tuomisto  toimivat luotettavina ja turvallisina kuljettajina, iso  kiitos heille.

Tämä ruskamatka oli yksi parhaista ja sääkin oli suosiollinen. Iso-Syöte on suositeltava luontokohde, lähtisin sinne uudelleen. Matkailu avartaa ja virkistää, sitä lisää.

Marja-Leena Leppänen
matkanvetäjä